Hallitusohjelman viisi väärin vatuloitua

Kirjoittaja: 

Pauliina Saares

Pauliina on Kepan kehityspoliittinen asiantuntija

Eriarvoisuus on räjähtämässä käsiin niin meillä kuin muualla. Rikkain prosentti maailman ihmisistä omistaa pian yli puolet pallomme varallisuudesta. Hyvinvoinnin epätasaista jakautumista ylläpitävät ja vauhdittavat ennen kaikkea vinoutuneet talouden rakenteet. Uusi hallitusohjelma ei näihin puutu, ja globaali oikeudenmukaisuus on harmillisen heikoissa kantimissa, kirjoittavat Kepan Pauliina Saares ja Jonas Biström.

Tässä viisi kriittistä huomiota uuden hallitusohjelman sisällöstä:

1. Kansainvälisen veronkierron torjuminen jää maininnan asteelle
Veroparatiiseihin pakenee vuosittain globaalista etelästä jopa yhdeksänkertaisesti kehitysavun verran rahaa. Myös Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja suuryritysten verokikkailun vuoksi. Uudella hallituksella ei tunnu olevan kovin palavaa intohimoa veroparatiisitalouden läpivalaisuun. Hallitusohjelmassa mainitaan vain, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Keinot puuttuvat. Ohjelmassa myös mainitaan, että veropohjaa tiivistetään Suomen kilpailukyky ja kansainvälinen toimintaympäristö huomioiden. Laskemme toivomme siihen, että käytännön toteutukseen pureudutaan tulevassa toimenpideohjelmassa.

2. Ilmastorahat köyhien sijasta yrityksille
Suomi on sitoutunut rahoittamaan globaalin etelän sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ilmastorahoitus on päästöjen vähentämisen lisäksi tärkein tapa kantaa ilmastovastuumme. Vastoin lupauksiaan uudesta ja lisäisestä ilmastorahoituksesta Suomi on laskenut määrärahat osaksi kehitysrahoituksen 0,7 prosnettia bktl-tavoitetta. Viime hallituskaudella EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot korvamerkittiin kansainvälisiin kehitys- ja ilmastotoimiin. Tällä päätöksellä haluttiin laastaroida kehitysyhteistyövarojen leikkausten aiheuttamaa määrärahakuilua. Suomi sai päätöksestään kansainvälisesti kiitosta ja hyvää mainetta. Uudessa hallitusohjelmassa vuosittain noin 70 miljoonan euron suuruiset päästökauppatulot ohjataan yrityksille kompensoimaan sähköveron korostusta. Kasvavien ilmastorahoitusvelvoitteiden valossa päätös on kestämätön.

3. Kotimaan energiapolitiikasta puuttuu kunnianhimo
Ilmastovastuuseen kuuluu ilmastorahoituksen lisäksi päästöjen vähentäminen kotimaassa panostamalla uusiutuviin, energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen. Hallitusohjelman iso linja on toteuttaa EU:n asettamat vaatimukset ja pitää huolta teollisuuden kilpailukyvystä. Hallitusohjelma leikkaa tuulivoiman syöttötariffia 20%, nostaa päästöperusteisesti muutamia energia- ja polttoaineveroja, sekä tähtää eroon hiilestä ja öljynkulutuksen puolittamiseen 2020-luvulla. Tiekarttaa tai suunnitelmaa tavoitteen saavuttamiseksi ei ohjelmasta löydy, saa nähdä tuleeko sellainen hallitusohjelman jälkeen rustattavaan toimenpideohjelmaan.

4. Yritysten yhteiskuntavastuu loistaa poissaolollaan
Yritysten yhteiskuntavastuulla on keskeinen rooli kestävän talouden rakentamisessa. Yrityksille edullisin ratkaisu ei aina automaattisesti ole yhteiskunnallisesti ja eettisesti kestävä. Tämän vuoksi yritykset tulee velvoittaa raportoimaan toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Hallitusohjelmassa puhutaan paljon yritysten toimintaedellytyksistä, mutta ei sanaakaan niiden yhteiskunnallisesta vastuusta.

5. Kehitysyhteistyöstä leikataan roimasti
Kehitysyhteistyöllä paikataan niitä globaalien talouden aiheuttamia vääristymiä, jotka tekevät inhimillisestä kärsimyksestä arkipäivää globaalissa etelässä. Kehitysyhteistyötä tarvitaan niin kauan kunnes ilmastoon, kestävän maailmantalouden ja globaalin tasavertaisuuteen tähtäävät toimet on toteutettu. Sipilä totesi hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä, että "vahvojen ja hyväosaisten on kannettava suurempi vastuu". Käytännössä hallitus toteuttaa tätä linjaa supistamalla kehitysyhteistyömäärärahoja reilulla 300 miljoonalla eurolla. Maailman kriisien valossa nämä yli kolmanneksen suuruiset leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa. Hyväpiste kuitenkin siitä, että kehityspolitiikassa panostetaan kehitysmaiden veropohjien ja oman yritystoiminnan vahvistamiseen.

* * *

Kepan ja 12 muun järjestön viesti hallitusneuvotteluihin oli selvä: köyhyyttä ja eriarvoisuutta ylläpitäviin talouden rakenteisiin on puututtava. Tämä on juuri valittujen päättäjien vastuulla. Kansalaisjärjestöjä ei Smolnassa pahemmin kuultu, niinpä lupaamme tuoda äänemme esiin entistä kuuluvammin tulevalla kaudella. Tasavertaisempaan maailmaan kannattaa panostaa - se on paitsi oikein, myös järkevää.

Tästä alkaa seuraavien neljän vuoden homma globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta, seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä!

Jaa sosiaalisessa mediassa

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä

  • Kepa
  • Attac ry
  • Eettisen kaupan puolesta ry
  • Finnwatch ry
  • Kirkon ulkomaanapu
  • Pelastakaa Lapset ry
  • Plan Suomi
  • Solidaarisuus
  • Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen UNICEF ry
  • Suomen World Vision
  • WWF Suomi