Hallitus pakenee globaalia vastuutaan

Kirjoittaja: 

Jonas Biström

Jonas on Kepan kehityspoliittinen asiantuntija

Eriarvoisuus lisääntyy kaikkialla. Rikkain prosentti meistä omistaa pian yli puolet pallomme varallisuudesta. Hyvinvoinnin epätasaista jakautumista ylläpitävät vinoutuneet talouden rakenteet. Tilanteen korjaamiseksi pitäisi muun muassa laittaa verovälttely kuriin, tehdä yritysten yhteiskuntavastuusta sitovaa ja taata ilmastonmuutoksen torjuntaan riittävä rahoitus. Uudessa hallitusohjelmassa näihin haasteisiin ei pahemmin puututa, kirjoittavat Kepan Jonas Biström ja Pauliina Saares.

iStock

Norminpurku saa uudessa hallitusohjelmassa paljon palstatilaa. Samalla täytyy pitää mielessä, että on olemassa myös paljon hyödyllistä sääntelyä. Esimerkiksi suuryritysten veronmaksun avoimuus ja yhteiskuntavastuun toteutuminen ovat asioita, joita ei pidä jättää pelkän vapaaehtoisuuden varaan.

Yritysten yhteiskuntavastuulla on keskeinen rooli kestävän talouden rakentamisessa. Yrityksille edullisin ratkaisu ei aina automaattisesti ole yhteiskunnallisesti ja eettisesti kestävä. Tämän vuoksi yritykset tulee velvoittaa raportoimaan toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vastuullisuus on myös kilpailuvaltti. Yritysten toimintaedellytysten kohentamisesta puhutaan hallitusohjelmassa paljon, mutta niiden vastuullisuuteen ei valitettavasti viitata ollenkaan.

Veroparatiiseihin virtaa valtava määrä rahaa, josta suurin osa karttuu suuryritysten verovälttelystä. Kehitysmaista pakenee vuosittain jopa yhdeksänkertaisesti kehitysapua vastaava määrä rahaa. Myös Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia verokikkailun takia. Menetetyillä verotuloilla voitaisiin luoda hyvinvointia ja edistää tasavertaisuutta. Hallitusohjelmassa kansainvälisen veronkierron estäminen jää maininnan tasolle. Toivon mukaan keinoihin pureudutaan tulevassa toimenpideohjelmassa.

Ilmastorahoitus on päästöjen vähentämisen ohella tärkein tapa kantaa vastuumme yhteisestä ilmastosta. Ilmastorahoituksen tulisi lupausten mukaisesti olla aidosti uutta rahaa. Kasvavien rahoitusvelvoitteidemme valossa uuden hallituksen päätös ohjata EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot kansainvälisten ilmastotoimien sijaan yrityksille on pöyristyttävä.

Kehitysyhteistyön osalta hallitus syö sanansa. Nollaseiskaa ei saavuteta leikkaamalla määrärahoja kolmanneksella. Numeroja paperilla? Ei, vaan esimerkiksi käymättä jääneitä kouluja ja ihan oikeita ihmishenkiä.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä itsestään tarpeetonta. Äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta ei kuitenkaan poisteta pelkän kehitysyhteistyön avulla. Ongelmat jatkuvat niin kauan kunnes laittomaan pääomapakoon puututaan, kansainvälisen kaupan säännöistä tehdään demokraattisempia, ja yritykset velvoitetaan toimimaan vastuullisesti. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, jos ylipäätään haluamme jatkaa elämää Telluksella.

Viestimme hallitusneuvotteluihin oli selvä: köyhyyttä ja eriarvoisuutta ylläpitäviin rakenteisiin on puututtava. Kansalaisjärjestöjä ei Smolnassa pahemmin kuultu, mutta lupaamme tuoda äänemme kuuluviin tulevalla kaudella. Globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen kannattaa panostaa - se on paitsi oikein, myös järkevää. Tätä vastuuta Suomi ei voi väistää.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 1.6.2015.

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä

  • Kepa
  • Attac ry
  • Eettisen kaupan puolesta ry
  • Finnwatch ry
  • Kirkon ulkomaanapu
  • Pelastakaa Lapset ry
  • Plan Suomi
  • Solidaarisuus
  • Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen UNICEF ry
  • Suomen World Vision
  • WWF Suomi